Se siitä

Turhia toiveita ja kuviteltuja oireita. Aamulla paperiin aavistus rusehtavaa ja kohdunsuukin on hieman pehmennyt ja laskeutunut. Luovutin. Lähipäivinä menkat varmaan alkaa kunnolla. Masentaa, kroppa ei sitten ollutkaan vielä valmis uuteen yritykseen. Ei ovista sitten varmaan oikeasti tullut, vaikka oireet siihen niin kovin viittasivat. Negat tikut siis olivat oikeassa. Harmittaa, että kroppa sillälailla huijasi taas, ensin raskauden kanssa ja nyt oviksen. Hyvä ettei kierto silti tämän pidemmäksi venähtänyt, kuten ovuloimattomilla kierroilla on tapana. Nyt on vasta kp 35 eli ihan normaali kiertopituus meikäläiselle. Edessä taas monta piiiitkää viikkoa seuraavaa ovista odotellessa. Huoh. Ei sentään itku päässyt, vaikka latasinkin aika paljon toiveita tähän. Ehkä tämä on hyvä juttu, voin keskittyä muihin asioihin hetken. Eilen laitoin taas hakemuksen erääseen työpaikkaan. Se olisi loistava työ. Alaani, sopivan lähellä ja tärkeää työkokemusta, vaikka onkin vain sijaisuus ensi kesään saakka (voisi jäädä suoraan äippälomalle siitä...). Harvoin tulee vastaan tällaista mahista. Jos saisin työn, niin neidin pitäisi mennä sitten päiväkotiin. Ehkä siinä on tarpeeksi mietittävää. Kunhan menkat alkaa kunnolla, taidan tilailla jostain sen digitestin niin ei tarvitse arpoa noiden liuskojen kanssa, jos viiva alkaa vahvistua. Kyllä tämä tästä. Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä.