Omien laskelmieni mukaan dpo 11. En vain pystynyt enää olemaan testaamatta. Uudet testit ei vielä tietenkään ole tulleet ja laatikon pohjalla polttelivat kaksi clearbluen digiä. Lisäksi muutama digiovistesti sekä pari liuskaa. Aamulla pissin purkkiin ja ajattelin, että tuhlaan ensin sellaisen halpisliuskan ja jos siihen tulee jotain niin sitten annan itselleni luvan dipata myös digi r-testin. Ovisliuskaan tuli aivan haalean haalea viiva. Tietenkin olen lukenut jokapaikasta, että ovistestissä raskaus näkyy kirkuvan punaisena viivana ja ajattelin, että se siitä. Tuleehan monille jotain hailua viiva pitkin kiertoa niihin. Noh, sitten aloin miettiä, että eihän mulle koskaan tulee yhtään mitään viivoja ovistikkuihin muutakuin oviksen aikaan eli koko kierron aikana vain parina päivänä ja muulloin on täysin blankoja. Rohkaistuin ja dippasin myös digin. Kolmen minuutin päästä ruudussa luki pregnant 1-2! Juuri niin tässä vaiheessa pitäisikin olla. Kolme päivää ennen menkkojen oletettua alkua vielä. Tällä hetkellä olo on hyvin ristiriitainen. Iloinen, mutta pelokas. Miten tässä käy? Mitä mun mielenterveys sanoo kun pitää odotella ultria ym joulun yli. Tulisipa oireita ja pysyisivätpä ne, se ehkä rauhoittaisi vähän.
Nyt voin ehkä myöntää sen, että olin tämän kierron suhteen todella toiveikas koko ajan. Pystyin stressaamaan paljon vähemmän blogitauon takia. Ja hymynaamakin auttoi ja ajoitukset natsasivat. Viime viikon oireet herättivät vielä lisää toiveita. Olin oikeastaa todella varma siitä, jotenkin vain tiesin, että plussa siihen testiin tulee. Se oli jokin selittämätön tunne, joka vain kasvoi pienten oireide myötä. Kunpa kaikki menisi hyvin, niin kuin kuuluu, ja ensi kesän lopulla meillä olisi pieni vauva.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti