Ovispohdintoja taas kerran

Miten sitä oppis tekemään kaikki niin kuin on suunnitellut ja aiemmin todennut ettei jäisi aina miettimään kaikkea turhaa. Tällä hetkellä harmittelen etten testannut kahta kertaa päivässä niin kuin olen todennut, että kannattaa. Onneksi se plussa sentään tuli seuraavana aamunakin vielä, olisi voinut olla tulemattakin. Onneksi tuon hymynaaman voi tehdä aamupissastakin, koska jos olisin odottanut päivälle se olisi mennyt ohi. Eli oikeasti vinkkinä niille, jotka ei saa ovista testeillä bongattua, että jos itse testaisin vaan kerran päivässä ja vielä päivällä niin jäisi kyllä huiput bongaamatta. Testasin nimittäin vielä keskiviikkona päivällä neljän tunnin hyvin vaivalloisen pidättämisen jälkeen ja hymynaamaa ei enää tullut eikä siis myöskään vielä tiistaina aamulla sitä ollut. En kyllä edes tiedä, miksi näitä mietin, koska tämän kierron oviksen hyödyntäminen nyt meni mielestä hymynaamoista riippumatta ihan hyvin, vaikka olin poissakin yhden päivän. Tietenkin olen miettinyt ja googlannut sitäkin, että riittääkö joka toinen päivä touhuilut, mutta onneksi suurimmassa osassa lähteistä se on ihan ok tai joissain jopa parempi.

Sitten seuraavaan pohdintaan. Miksi tässä kierrossa ei ollut kipuja? Onko se hyvä vai huono merkki? Itse oikean oviksen päivä plussan jälkeen on siis vain arvuuttelua, kun en voi sitä päätellä edes kivuista. Yleensä ovis on ollut jo 12-24 tunnin sisällä plussasta kipujen perusteella, mutta nyt en tiedä yhtään. Veikkaan kuitenkin torstaita ja iltaa. Torstaina vilutti ihan hirveästi ja se voi olla merkki oviksen jälkeisestä lämmönoususta tai juuri ennen ovista yleensä tapahtuvasta lämmönlaskusta. Se mikä tässä mietityttää on, että voiko ovis olla vaikkei olisi kipuja? (Kun yleensä on edes jotain, mutta nyt ei edes sitä tärinäherkkyyttä.) Tietenkin onhan yöllä voinut olla jotain ja en vain ole herännyt. Hämää se silti. Myös limojen perusteella sanoisin, että torstai on itse ovispäivä, koska eniten sitä oli ti-to ja perjantaina oli jo kuivempaa. Erikoisin juttu on ehkä se, että tissit ja erityisesti nännit tuli kipeiksi jo perjantaina. Se on ihan uutta. Viime kierroilla tissit on tullu kipeiksi kyllä koko ajan aikaisemmin ennen menkkoja, mutta ei kyllä vielä ikinä heti oviksesta. Kummallista. Onko se hyvä vai huono merkki, en tiedä. Toisaalta kaikki nämä pohdinnat ovat turhia, sillä kaikki voitava on tehty ja tuloksen näkee parin viikon päästä. Haluan toivoa, mutta en juuri uskalla. Nyt keskityn muihin asioihin nämä piinapäivät ja testailen luultavasti ennen Hesan reissua silloin parin viikon päästä eli viimeistään perjantaina 11. päivä ellei menkat ala ennen. Kaapissa on vain kallis digitesti niin ei tule liian aikaisin testailtua, kun ei halua sitä tuhlata suotta. Eikä tässä nyt enää niin pitkä aika ole, kun nyt on jo dpo 3 tai 4, en ole ihan varma, koska plussa päivähän on -1, mutta jos plussa olisi tullut jo tiistaina niin silloinhan olisi tuo päivä ja tänään olisi dpo 4. Jos nyt varman päälle ottaa niin dpo 3 ja silloinkin testin voisi tehdä jo 10. päivä torstaina. Jokatapauksessa testaan ennen reissua ellei menkat ala, jotta voin sitten juoda suruuni tai olla juomatta ilooni, heh ei vaan että on sitten menkkatarpeet mukana reissussa.

Happy face

Niinpä se hymynaama pätkähti ruutuun aamulla. Veikkaan, että olisi tullut jo eilen illallakin. Tuli hyvä mieli. Onneksi touhuiltiin eilen illalla, koska tänään en ole kotona yötä. Huomenna sitten voi vielä varmistella. Hyvä, että ovis nyt tuli pari päivää aikasemmin kuin womanlog ennusti. Vielä ei ole tullut niitä oireita, jotka olen liittänyt rakkulan puhkeamiseen eli tärinäherkkyyttä ja tietyn tyyppistä alavatsakipua. Mutta ehkä tänään tai huomenna sitten, kun plussa aamulla tuli. Yksi huonopuoli noissa digitesteissä on, ne on hirveen herkkiä vikoihin. Esimerkiksi eilen unohdin ottaa suojapään pois ennen kuin laitoin sen kiinni laitteeseen ja irroitin sen vasta kun se oli kiinni. Noh, ei sitten alkanut vilkkumaan se kuva. Voi tietenkin olla myös, että en kastanut päätä tarpeeksi pitkään, mikä tapahtui sitten tänään aamulla, vaikka mielestäni laskin sen 15 sekuntia. Ärsyttävää siinä vaan on se, että testipäät menee hukkaan ja ne on kalliita. Noissa liuskoissa ei niin haittaa, jos menee joku vikaan kun ei ne mitään maksakaan. Mutta sen verran hyvin nykyään onneksi tuntee kroppansa ettei aloita testausta aivan liian aikaisin ja tuhlaa testejä suotta. Jäi nyt vielä puolet noista digeistäkin mahdolliseen seuraavaan kiertoon, vaikka tietenkin toivon ettei niitä tarvittaisi. Loppuun vielä kuva aamun testeistä. Ja otin sitten tuon digin testipääm pois ja näkyy se viivoistakin, että on tasavahvat vaikkei niillä pitäisi olla merkitystä... Miksi siinä sitten on ikkuna, mistä ne näkee? Vertailuna sitten tuo sofin liuska, jota dippasin samassa kipossa. Että näin haalea viiva on plussa niissä...

Pienet välikuulumiset

Melkein pari viikkoa taukoa blogimaailmasta takana ja ihan hyvä näin. En tiedä, millä on suurin vaikutus olotilaani, sillä että olin pois vellomasta näistä jutuista, omalla ajalla ja töillä vai lumen tuomalla valoisuudella, joka sai jouluisenkin olon ja jouluvalojen laittamisen aikaan, mutta vire on tällä hetkellä suht positiivinen. Edelleen on tehtävä töitä, että se myös pysyy siellä, joten näiden pienten kuulumisten jälkeen yritän taas pysyä poissa. Eilen kävin lueskelemassa paria pidempään seuraamaani blogia, mutta eipä siellä ole mitään muutosta parissa viikossa ollut mihinkään suuntaan niin kuin ei täälläkään. Siis näissä vauvajutuissa. Ovis varmaan lähestyy ja tässä kovasti toivon, että ei ajoitu viikonlopun kannalta juuri ikävästi, kun mies on taas viikonlopun pois ja itsekin olen nyt viikolla yhden yön pois kun olen töissä. Sitä tässä sitten jännäillään, että riittääkö joka toinen tai kolmas päivä touhuilut, jos ovis osuu juuri esim lauantaille niin kuin womanlog ennustaa. Toivotaan... Yllättävän rauhallisesti olen kuitenkin suhtautunut tähänkin mahdollisuuteen. Eli siis ajatukset ovat kyllä rauhoittuneet ja saattaa olla päiviä jolloin en ajattele kuin pari kertaa näitä juttuja. Positiivista siis.

Viime viikolta täytyy pistää muistiin tosi kummallinen tapahtuma. Kävin illalla suihkussa ja ennen sitä vessassa. Sitten söin iltapalaa ja siinä hetken varmaan katsoin telkkaria, mutta aika pian mentiin nukkumaan. Siinä sitten hieman touhuiltiin miehen kanssa ja mennessäni pesulle vessaan huomasin alushousujen olevan aivan veressä. Mitä ihmettä? Ei siis voinut johtua seksistä (jonkun haavauman olisin ehkä ymmärtänyt), koska en laittanut housuja jalkaan takaisin sen jälkeen vaan veri oli tullut ennen nukkumaan menoa ja toisaalta suihkun jälkeen, koska tietenkin suihkusta tullessa laitoin puhtaan alushousut. En edelleenkään tiedä mistä se veri tuli. Ehkä suurin mahdollisuus on, että olen suihkussa sheivaillut ja tehnyt haavan itselleni. Luulisi kuitenkin sen tuntevan kirvelynä suihkussa... Tosiaan mysteeriksi jäi tuo vuoto ja sen lähde. Hämärää.

Ai niin pyörsin muuten sitten kuitenkin sen ovistestailu päätöksen. Mutta tilasin digitestejä ja oih kuinka ihania ne on. Selkeitäkin, hymynaama tai ei. Tänään koitin ensimmäisen kerran niillä kun on kp 16. Tyhjää ympyrää vielä näyttää luonnollisesti, kun vasta loppuviikolle ovista odottelen. Tietenkin katsoin viivoja testissä, vaikkei saisi ja oli siinä jokin hailu viiva jo. Oireita on hieman jo ollut, kun viime viikosta saakka on tuikkinut vasemmalle puolelle alavatsaa välillä ja valkovuoto on hieman lisääntynyt. Olen huomannut, että vasemmalla puolella ovis oireilee aika paljon selkeämmin kuin oikealla. Jos nyt tuohon testiin tulee plussa eli hymynaama niin sitten dippaan samaan pissiin myös sellasen halpisliuskan ja katson mitä se näyttää. Ihan vain vertailun vuoksi, että onko niihin ollenkaan luottamista. Mutta katsotaan. Ja on sekin mukavaa, että testin voi tehdä aamulla ja se on nopeampikin kuin se liuska antamaan tuloksen. Toiveet ovat toisaalta korkealla, mutta en kuitenkaan ihan uskalla silti luottaa mihinkään tai päästää niitä valloilleen etten tipu sitten korkealta. Toivoisin, että ovis olisi päivän pari aikaisemmin kuin yleensä, koska se aikaistaisi myös menkkojen alkamispäivämäärää. Katselin tuossa, että olisi kiva tietää tämän kierron tulos ennen kuin menemme reilun kahden viikon päästä pienelle "lomalle" eli keikalle Hesaan ja hotelliin yöksi. Se on siinä ja siinä, että tietääkö silloin vai ei. Toisaalta en kyllä välittäisi menkoistakaan kun kerrankin päästään kahdestaan hotelliin...Mutta näihin tunnelmiin... Ehkä tulen ilmoittamaan, jos hymynaama testiin ilmestyy tai viimeistään jos/kun menkat alkaa.

Tauko

Nyt on tauonpaikka täältä blogimaailmasta. Yritän pakottaa elämäni nyt muille raiteille, on pakko keskittyä muihin asioihin ennen kuin oma jaksaminen loppuu. Yritän irrottautua hetkeksi tästä hieman pakkomielteisestä touhusta. En käy edes lukemassa muiden blogeja ja poistan bloggerin puhelimesta. On vain pakko alkaa ajattelemaan muita asioita ja koittaa saada jotain mielekkyyttä tähän elämään.

Sain viimein myös miehelle juteltua vähän tästä ahdistuneisuudesta ja tyytymättömyydestä. Täytyy tehdä jokin konkreettinen viikkosuunnitelma, jossa on tietty määrä tekemistä ja touhua ja suunnitelmia. En saa enää istua puhelin kädessä koko päivää lueskellen milloin mitäkin. Silloin kun olen neidin kanssa, olen myös läsnä. Facebookin käyttöä rajoitan myös vain pariin kertaan päivässä. Telkkariakin katson ihan liikaa. Täytyy lähteä mieluummin ulos, vaikka siellä vähän kurja ilma olisikin, mutta kyllä se piristää. Omaa aikaa ja liikkumista. Jospa sillä saisi vähän mieltä piristettyä. Ja tietenkin työt parina päivänä. Aikuista seuraa ja muita ihmisiä, ehkä sekin auttaa.

Sitten pieni paljastus... Tein netissä masennustestin. Ja sain tulokseksi 14 pistettä. En oikein tiedä mitä ajatella. Siinä kehoitettiin ottamaan yhteyttä lääkäriin, koska noin joka kolmannelle yli 12 pistettä saaneelle tulee diagnoosiksi masennus. Ehkä jo se, että mietin olenko masentunut ja tarvitsisinko ammattiapua tilanteeseen, olisi jo syy ehkä hakea apua. Jotenkin kynnys on kyllä aika suuri. Periaatteessa minulla ei ole mitään hätää. Ulospäin varmaan näyttää, että kaikki on ihan hyvin. Ei mieskään ollut tajunnut, että vieläkin mietin kaikkea. Olen aika hyvä näyttelemään. Jotenkin koen vieraaksi ajatuksen mennä juttelemaan jollekin vieraalle ihmiselle. Ehkä nyt vielä seurailen tilannetta ja jos tuntuu, että nämä nykyiset muutokset eivät auta olotilaan niin harkitsen sitten uudestaan.

Jään nyt määrittelemättömäksi ajaksi tauolle, en kirjoita enkä lue vaan yritän keskittyä tähän oikeaan elämään ja omaan hyvinvointiini ja löytää iloa sekä onnellisuutta niistä asioista, mihin pystyn vaikuttamaan.

Kroppa sekaisin ja vähän pääkin

Saas nähdä toimiiko taas tämä, että tulen tänne natisemaan. Seuraavalla vessakeikalla varmaan sitten alkaa. Nimittäin menkat antaa edellee odottaa... Ei taas ymmärrä yhtään, mitä tässä kehossa oikein tapahtuu. Juuri kun ajatelin, että kyllä mä nyt tän kropan touhut tunnen niin ei, ei mitään tapahdu. Olin jo torstaina ihan varma, että menkat alkaa koska tahansa ja viimeistään perjantaina. Tänään taas on ollut ihan normi olo. Eikä edes mahaa ole juilinut. Ei vaan ymmärrä. Alkaisi nyt kun ei kerran ole mitään hyvää syytä olla alkamatta kun ei siihen tikkuunkaan mitään tuu kuitenkaan. Kp lähentelee taas 40, ei perse sentään kun aika on pitkää. Tällä hetkellä vaan enää kiukuttaa. Pieni kateus ja katkeruus taas kaivelee kaikissa neidin harrastuksissa kun uusia vauvamahoja pompsahtelee esiin. Välillä risoo niin paljon, että tekisi mieli jäädä kotiin, mutta eihän sitä voi. Noh onneksi on nyt muutakin ajateltavaa, kun käyn parina päivänä viikossa töissä. Alkaa pikku hiljaa tuntumaan siltä, että tämä kierto oli oikeasti ovuloimaton, kun venyy näin pitkästi. Ei kyllä ollut niin selvät ovis oireet kun yleensä, että ehkä se on mahdollista. Ja ne saakelin ovistikut... En sitten varmaan ole sitä oikeaa ovista oikeasti koskaan bongannu niin, että toinen viiva olisi oikeasti tarpeeksi tumma. Nyt loppuu nekin testailut, vaikka niitä taitaa vielä neljä olla jäljellä. En vain jaksa enää sitäkin stressiä, tai mitään stressiä. Miten voikin ottaa näin paljon päähän taas kaikki asiat, jotka eivät mene niin kuin haluaisin. Tulisi edes noista työhakemuksista jotain. Tai vauva. Edes toinen toive voisi toteutua niin tulisi elämään jotain sisältöä ja tarkoitusta ja tekemistä. Olisin edes vähän tyytyväisempi elämääni.


Edit. Illalla ensimmäinen häivädys punaista ja yöllä alkoi kunnolla. Finally. Kai tämä menee vielä normiluteaalivaiheeseeni 15-16 päivää olettamastani oviksesta. Seuraavan oviksen womanlog arvioi keskelle viikonloppua... Voi persus sentään. Toivottavasti se on miehen vapaaviikonloppu koulusta tässä kuussa.

Kontrollista

Suurin osa ihmisistä varmasti haluaa kontrolloida elämäänsä, tehdä omat päätöksensä, saavuttaa unelmansa ja koittaa päästä tiettyihin päämääriin. Mutta... Niin aina on se mutta, koska on olemassa monia asioita joihin ei voi vaikuttaa, ainakaan kuin tiettyyn pisteeseen ja se on pelottavaa ja ahdistavaa. Mikään määrä omaa halua tai työtä ei voi tiettyihin asioihin vaikuttaa.  Olen tänään pohdiskellut tätä asiaa aika paljon. Tällä hetkellä oma tulevaisuus on niin auki, että en tiedä miten olla. On niin monta muuttuvaa tekijää eikä mikään ole varmaa. Epävarmuus on pahinta elämässä, mitä tiedän. Tällä hetkellä ahdistaa aivan valtavasti kaksi suurta epävarmuustekijää. Työt ja raskaus. Kummankin eteen voin vain tehdä tietyn määrän asioita ja loppu ei ole minun käsissäni eikä riipu siitä kuinka paljon sitä haluan. Varmasti epävarmuus on suurimman osan mielestä ikävää, mutta tuntuu että itse siedän sitä vielä keskivertoa huonommin. Kai se kaikki lähtee huonosta itsetunnosta, siitä etten tiedä pärjäänkö jos tilanteet muuttuu. Miten reagoin uusissa ja oudoissa tilanteissa. Veikkaisin, että esimerkiksi synnytyskipupelkoni myös liittyy tähän samaiseen asiaan. En ole kontrollissa silloin enkä tiedä mitä tapahtuu. Samoin luultavasti asiaan liittyy puhelimella soittamisen ääretön vastenmielisyys. En vain pysty soittamaan vieraille ihmisille. Hoidan kaikki asian sähköpostilla, jos vain suinkin mahdollista. Saan rauhassa miettiä sanamuotoja ja lukea toisen vastauksen, ei ole muuttuvia tekijöitä ja olen tilanteen hallinnassa. Jännä juttu, mutta kasvotusten ei ole samaa ongelmaa. Luultavasti siksi, että osaan lukea toista ihmistä siinä tilanteessa niin hyvin. Huonon itsetunnon ansiota sekin, kun peilaa itseään aina muiden kautta niin oppii hyvin lukemaan muita. Samalla nämä kaikki asiat harmittavat ihan hirveästi, kun sitä halua olisi niin paljon mutta ei vaan onnistu.

Ja lopuksi kierto vetelee viimeisiään. Ihme on, jos ei huomenna tai lauantaina viimeistään ala menkat. Alavatsalla on jo pari päivää juilinut siihen malliin. Tein sen viimeisen testin tuolta pyörimästä, vaikka tiesin jo tuloksen. Ihan vitivalkoinenhan se edelleen. Ai mikä kärsivällisyys... Ei kuulu tapoihin. Alkaisi nyt vaan sitten uusi kierto. Taas saisi olla melkein kolme viikkoa murehtimatta näitä juttuja. On myös kivoja juttuja tiedossa, koska menen miehen omistuksessa olevalle salille auttelemaan parina päivänä viikossa muutaman viikon ajan kun sieltä jää työntekijä saikulle pidemmäksi aikaa. Aikuista seuraa ja muuta ajateltavaa, se on kivaa. Huomenna menen opettelemaan hommia.

Luovutus

Testaushimossani dippasin tänään ovistestin ja ihan vitivalkoinen sekin oli. Huoh, en tiedä mitä pieniä oireita kuvittelin tässä, mutta nekin taitaa vaan enteillä menkkoja. Taisi tissit olla vähän kipeet viimeksikin ennen menkkoja. Vatsaa on juilinut välillä, mutta kuvittelin sen jotenkin erilaiseksi eipä kai ollutkaan. Luovutin siksi, että nyt on jo kp 34 ja dpo 13, kyllä testissä jotain pitäisi jo näkyä. En kyllä ole testannut raskautta ennen ovistestillä, mutta kai senkin pitäisi ihan toimia. Noh jos ei menkat ala lauantaihin mennessä niin testailen sitten tuon viimeisen r-testin vielä. En kuitenkaan enää odota mitään ihmeitä. Jos tuulimunaraskauskin, jossa hormonitaso on varmaan alhaisempi, näkyi dpo 13 testissä, niin luulisi näkyvän jo jotain varsinkin jos on normiraskaus. Toivoa tietenkin on niin kauan kun menkat ei ala, mutta en elättele mitään suuria toiveita enää. Tällä hetkellä on jotenkin todella masis ja luovutusfiilis ja tekisi mieli tirauttaa kyynel. Taidan kuitenkin vielä sinnitellä ja säästää sen kyyneleen kun menkat alkaa...

Kirves lähenee kaivoa

Pitihän sitä testiä tänään aamulla uittaa taas... Ja ihan blanko on. Ei edes hyvällä mielikuvituksella saa mitään haamua siihen aikaan. Jaa a saa nyt nähdä oliko liian aikasin tehty. Menkkoja odottelen ehkä siinä torstai-perjantai akselilla. Ennen sitä nyt en uudestaan testaile kun testejäkin on vaan yks jäljellä. CB digejä myös pari, mutta ne on niin kalliita, että niillä vasta varmistelen. Ajattelin nyt, että tuolla herkällä testillä voisi jo jonkin hailun viiva  saada... En tiedä tuli nyt sellanen olo, että ei ole tärpännyt, että ei se viiva siihen ilmesty loppuviikkoonkaan mennessä. Tulee vain sellainen ikävä tunne, että ovista ei vaan oikeasti edes ole, että sen ovistestin pitäisi olla paaaljon selkeämpi ja tummempi kuin kontrolli. Muutama ovistesti vielä jäi ja käytän ne pois ensi kierrossa sitten, mutta en aio niitä tilata enää lisää. Tunnistan kyllä ovisoireet ilmankin ja ehkä on parempikin niin ei stressaa niitä testejä sitten. Seuraava ovis olis sitten joskus kuun lopulla ja sen tuloksen näkeen joulukuussa... Masentavia nää pitkät kierrot. Nää viikot on niin pitkiä odottaa edes mahista.

Pyhäinpäivä

Minä vietin pyhäinpäivää en halloweenia. Ei siinä mitään, jos joku haluaa pitää naamiaisjuhlat halloween meiningillä, mutta itse pidän rauhasta ja muistelen niitä, jotka ovat jo poistuneet keskuudestamme. Eilen aamulla sytytin kynttilöitä kaikkiin pihalyhtyihin muistoksi niistä läheisistä, jotka olemme menettäneet. Tällä kertaa yhden kynttilän sai myös se pieni, jota emme saaneetkaan vaikka hän olikin olemassa vain ajatuksissa ja haaveissa.