Sekavaa höpinää

Mielen päällä muutama asia. Koitin tänään soittaa neuvolaan, mutta en päässyt läpi. Linja oli koko soittoajan varattuna, ärsytti. No ei kai tässä mikään kiire ole. Terveydenhoitajien listalla ei ollut enää viime raskauden aikaista terkkaa, ärsytti koska tykkäsin tyypistä enemmän kuin sijaisesta, joka nyt on ilmeisesti kokonaan tullut tilalle. Maanantaina uusi soitto sitten. Typerät puolen tunnin soittoajat, sellanenhan menee jo yhden ihmisen kanssa helposti.

Oireita: rinnat välillä painavan tuntuiset, muuten aika pehmeät, ei suurentuneet, nännit ei läheskään niin arat kuin viimeksi. Ehkä raskaus ja imetys muuttivat rintojen fysiologiaa ja herkkyyttä kun ei ole rinnoissa ollut tuntemuksia ennen menkkojakaan enää imetyksen aikana/jälkeen. Selkein ja tutuin oire on kyllä vatsakrampit/menkkajomotukset. Olen parina yönäkin valvonut hetkellisesti vatsakivuissa. Päivisin on helpompaa keskittyä johonkin muuhun. Hengästyminen/heikotus. Tänään taisi laskea verensokerit liikaa ja siksi oli heikko olo. Muistan hyvin viime kerralta tuon tunteen ja samalla pelkään hirveästi, että se liittyy raskausdiabetekseen. Haluaisin kovasti välttää sen diagnoosin tällä kertaa. Siksi tällä hetkellä menossa radikaali ruokaremontti ja salillekin pitäis suunnistaa taas. Etominen. Hyvin lievänä pariin otteeseen liittyen syömisvälin venymiseen. Suurimman osan ajasta olo on kuitenkin tosi normaali. En mieti läheskään yhtä pakkomielteisesti raskautta koko ajan niin kuin viimeksi. Mieli on rauhallinen ja luottavainen, vaikka lueskelinkin eilen uutta blogia useista peräkkäisistä keskenmenoista. Omalla kohdallani kuitenkin normaalisti sujuva raskaus ja synnytys on se suurin todennäköisyys, miksi murehtia mitään mihin ei voi vaikuttaa. Tällä kertaa ehkä myös pysyn tuossa ajatuksessa, ehkä. "Vauvaa" kohtaan on jo ollut jotain hellyyden ajatuksia tai vastaavia, viimeksi sellaisia tuntemuksia tuli vasta joskus lähempänä puolta väliä kun tunsin liikkeitä selkeästi.

Neidin toinen yö omassa sängyssä meni vähän huonommin kuin eka. Kömpi sängystä pois jo joskus aamuyösti. Otin sitten viereen ja jatkettiin unia yhdessä, äidin ja isin välissä. Neidillä on sanainen arkku auennut kunnolla. Tunnistettavia sanoja on tullut parin viikon aikana ehkä kymmenen. Iso tyttö, ymmärtää lähes kaiken puheen, tekee mitä pyydetään (yleensä siis osaa jos haluaa). Tykkää auttaa ja touhuta kaikessa mukana. Pottailu on ainoa tämän hetken "ongelma". En odota, että vielä oltaisiin mitenkään päiväkuiva edes, mutta olisi kiva jos tytsä suostuisi potalle kakkalle tai edes yrittämään sitä. Pissii kyllä usein pottaan, mutta kakille ei suostu vaan kyykyttää lattialla. Kakka-asento, ähinä ja punotus kyllä paljastaa hädän, mutta jos edes ehdottaa pottaa niin suuttuu saati jos yrittää siirtää siihen. Toimitus on myös hyvin nopea, joten yleensä kakit on jo tehty siinä kohtaa.

Huomenna on suunnitteilla kiva päivä. Lähdetään Korkeasaareen, jei. Siitä tykkää niin neiti kuin äitikin. Huomenna on nimittäin myös synttärini ja sunnuntaina ensimmäinen hääpäivä! Uskomatonta, että siitäkin on jo vuosi.

Helpotus

Ainakin pienimuotoinen helpotus tuli aamulla sillä CBn digi näytti raskaana 2-3 ;). Kastoin viimeksen davidinkin samaan eikä se näytä vieläkään kuin haalean viivan. Huonoja testejä. Kannattaa ehkä ihan pikkasen enemmän sijoittaa niin ei tarvitse stressata noita hailuja viivoja. Mieskin oli ihan iloisen oloinen eikä niin järkyttynyt tai yllättynyt kuin viimeksi. Alkoi jo miettimään kummeja ym. Minä jo vähän toppuuttelin. Ei nyt mennä edelle aikaa liikaa, mitä vaan voi tapahtua. Sovittiinkin taas, että pidetään matalaa profiilia mahdollisimman pitkään. En ole kenellekään vielä kertonut, mutta tällä kertaa ei ole niin hirveää tarvettakaan pohtia ja purkaa asiaa kuin ekalla kerralla. Parhaalle ystävälleni ajattelin kertoa kun nähdään ja siskolle. Tuskin pystyn äitiltäkään pitämään salassa niin pitkään kuin viimeksi. Neuvolaan varmaan pitäisi soitella. Ehkä huomenna tai sitten voisi ensi viikolla samalla kun käydään neidin 18kk neuvolassa. Täytyy kysyä pääsisikö taas varhaisultraan niin kuin viimeksi, vaikka nyt kierto on ollut suht säännöllinen. Olisi se vain kiva nähdä se syke jo ennen nt-ultraa.

Neiti on jo niin iso tyttö. Laitettiin eilen tytsälle oma sänky meidän huoneeseen erilleen meidän sängystä. Sellainen jatkettava lastensänky, ei enää pinnis. Pinnis varmaan puretaan varastoon odottamaan uutta käyttäjää. Hyvin meni yö omassa sängyssä. Tyttö heräsi normaalia aikaisemmin, mutta ei heräillyt yöllä sen kummemmin. Neljän aikaan kuului jotain kitinää ja nousi istumaan pari kertaa, mutta meni takaisin maate ja nukahti. Kuudelta kuului myös jotain, mutta jatkoi vielä unia. Seitsemältä heräsi ja kiipesi pois sängystä. Tuli kuitenkin hetkeksi vielä loikoilemaan viereen, mutta noustiin sitten kaikki ylös. Taisi olla äidille väsyttävämpää kun piti kuunnella ja vahtia koko yö. Niin nätisti neiti nukahti illalla omaan sänkyynsä, että en usko tästä tulevan mitään ongelmaa. Hyvä juttu, jos menee näin helposti kun on kuitenkin syntymästä lähtien nukkunut vieressä. Ehkä sitten kun vauva tulee, neiti voi muuttaa omaan huoneeseen.

Loppuun vielä kuva aamun digistä ja alla myös typerä davidin testi.

:)

Kyllä se plussa on ja parissa päivässä vahvistunut. Eilen näkyi jo iltapissastakin. Ainoa mikä ehkä hieman mietityttää on se, että on tuo vielä hieman haalea siihen nähden, että on jo 15 päivää oviksesta (tuntemusten perusteella). Ihan vain siksi, että nuo davidin testit pitäisi olla herkimpiä mahdollisia. Toisaalta olen lukenut niistä paljon huonoja kokemuksia, että vähemmän herkät ovat näyttäneet aiemmin tummempaa viivaa eivätkä nuo ole myöskään tummuneet välttämättä koskaan. Toisaalta voihan se olla, että hedelmöittyminen on tapahtunut mahdollisimman myöhään (esim dpo 2 koska munasolu on vuorokauden elinkelpoinen) ja kiinnittyminen siitä viikon päästä, joten hormonia ei ole vielä montaa päivää edes ollut (la illan testi puhdas nega, toisaalta iltapissi ja ehkä 3h pidätys). Voi olla, että jo sunnuntain aamupissistä olisi jotain näkynyt. Maanantaina kuitenkin näkyi jo viiva ihan tihrustamatta ja huonossa vessan valossa. Tänään viiva oli jo tummunut vähän. Eiliseltä sitä en vielä odottanutkaan, koska hcg tuplaantuu yleensä parissa vuorokaudessa ja silloinkin yksilöllisesti. Jotain oireita on tullut. Rinnat ja nännit ovat vähän kipeytyneet ja vatsan jomotuksia on ollut, mutta ei vielä mitään mistä olisin arvannut ilman testejä. Miehelle en ole vielä kertonut. Ostin eilen apteekista digin ja ajattelin huomenna aamulla tehdä sen ja yllättää miehen. Mies on ollut joka aamu töissä noiden testailujeni aikaan enkä halua puhelimessa kertoa tällaisia uutisia ja toisaalta halusin nähdä, että viiva vahvistuu eikä ole kyse vain kemiallisesta. Huomenna miehellä pitäisi olla vapaapäivä ja on aamulla kotona. Jännä juttu, miten silloin ensimmäisellä kerralla kaikki oli niin jännittävää ja ihmeellistä. Nyt olen ollut niin kovin rauhallinen ja rento enkä ole hötkyillyt mitään. Tietenkin mietityttää juuri tuo haalea viiva, jos onkin kyse tuulimunasta tai kohdunulkoisesta tai on jotain muuta ongelmaa. Enkä tietenkään halua kokea keskenmenoa tai muutakaan ikävää, mutta samanlaista ahdistusta ja pelkoa ei ole kuin ekalla kerralla. Loppuun vielä kuva tämän aamun testistä. Kuvissa nuo viivat näyttävät aina haaleammilta.

Haamu

Tein aamupissasta davidin halpistestin, joita tilasin mammaksista. Ja siinä on haamu tai ei oikeastaan edes haamu vaan hyvin haalea viiva, joka näkyy paljaalla silmällä vielä paremmin kuin kuvassa. Siis ihan ilman tihrustamista ja kääntelyä. Nyt on luultavimmin 13 päivää oviksesta. Testasin myös jossain mielenhäiriössä lauantaina illalla ja silloin oli kyllä aivan puhdas nega. Täytyy varmaan huomenna tai parin päivän päästä testata uudestaan ja jos viiva vahvistuu käydä hakemassa vielä digi varmistukseksi. Kuvassa varjo on vähän tyhmässä kohdassa. Ja tosiaan luonnossa näkyi vielä paremmin. Olin hyvin skeptinen koko testin suhteen ja olen ehkä edelleenkin. Oireita ei ole. Eilen ehkä rinnat tuntu hieman raskailta ja ehkä jotain vatsan juilimisia on ollut, mutta ei kuitenkaan mitään huomattavaa. Seuraillaan tilannetta. En taida vielä tuota testiä näyttää edes miehelle.

Testihimon vastustusta

Tilasin testejä netistä ja ne tulivat tänään postissa. Nyt koitan kovasti vastustaa himoa tehdä testejä ennen aikojaan. Kp on nyt 35. Ei merkkejä menkoista ja periaatteessa normikierto on +-34 päivää, mutta toisaalta oletan oviksen olleen noin 5-6 päivää myöhemmin kuin normisti, joten ei ole ehkä vielä järkeä testailla. Koitan kovasti venyttää ensi viikkoon ainakin maanantaille. Olo nyt ei ole mikään kummempi. En oikein osaa sanoa onko mitään oireita. Pari kertaa on saattanut juilia menkkamaisesti, mutta sekin voi olla vain lähestyvät menkat. Kärsivällisyyttä... Onko se jotain mitä voisi ostaa?

Ovis arvailua

Taisikin arvailut mennä pieleen, sillä tiistaina oli niin tutut ovisoireet. Alavatsa oli tärinäherkkä ja muutenkin turvonnut olo. Lisäksi oli pari äkäisempää vihlaisua vasemmalla puolella. Myös limat olivat silloin ma ja ti läpinäkyvää munanvalkuaismaista. Limoja ja kohdunnapukkaa näin mökkiolosuhteissa on aika vaikea tutkailla, kun ei ole juoksevaa vettä niin käsihygienia ei ihan riitä, joten sen jätin vähemmälle nyt. Taisi olla niin, että alitajuntaisesti stressasin viime viikonlopun reissua ja siksi vähän ovis lykkääntyi. Eli ovis oli mitä luultavammin vasta kp 26, ärsyttävän pitkä kierto siis taas. Toivotaan, että nyt ajoitus osui kohdilleen, sillä sain maanantaina yömyöhällä houkuteltua miehen puuhiin ja tiistainakin vielä varmisteltiin kun päästiin yhdessä saunaan, kun neiti meni aikasemmin nukkumaan.

Jotain flunssan poikasta taas sairastellaan. Neiti tuli tiistaina kipeeksi ja yö oli vähän niin ja näin tukkoisen nenän kanssa. Taas oli joku pöpö kerätty varmaan reissusta jostain. Minuun tauti jo tarttui, mutta mies on vielä selvinnyt ilman. Huomaa taas kun oltiin viikonloppu isistä erossa niin neiti on aivan iskä riippuvainen. Äiti ei tunnu kelpaavan mihinkään. Saapahan äiti vähän vapaata kun iltapesut, puurot, maidot ja nukutukset hyväksytään vain isin kanssa tehtäviksi touhuiksi.

Tallinnaa ja ovis pohdintaa

Viimein saatiin neidin kanssa hilattua itsemme mökille. Mies on päättänyt pitää tämän viikon lomaa ja vietetään se mökillä. Aikas reissaamista ollut. Eilen kotiuduttiin yhdeksän jälkeen Tallinnasta ja taisi olla neidilläkin aikas rankkaa kun nukkui koko kolmetuntisen matkan. Reissu meni oikein mukavasta, meillä on oikein reipas matkalainen. Voin kyllä lähteä toistekin ja pidempään reissuun. Oltiin siis matkassa naisenergialla äidin ja siskon kanssa. Matka oli enimmäkseen shoppailua ja syömistä. Itsellä ei paljoa rahaa kulunut, kun äiti oli matkassa niin tarjoutui aina maksamaan. Noh ostin itse vain vähän laivalta karkkia ja suklaata (kröhöm laihis kiittää). Matka meni mukavasti ja täytyy sanoa, että odotin enemmän kitinää ym mutta tytsä viihtyi hyvin rattaissa, autossa ja laivassa. Nyt on siis ensimmäinen virallinen ulkomaan matka tehty (Viro hädin tuskin lasketaan ;)).

Nyt täytyy sanoa, että ei ole oikein käryä onko ovis ollut vai ei. Womanlogin mukaan olisi pitänyt olla jo torstaina, mutta epäilys on ehkä ennemmin viikonlopulla tai vasta tänään. Koitin tarkkailla limoja ja kohdunsuuta, mutta en osaa oikein sanoa. Toivotaan, että viime viikon talletukset riittää. Sillä tosiaan la-su oltiin eri paikoissa enkä tiedä onko tänäänkään täällä mökillä mahdollisuuksia varmistella. Viime viikolla touhuttiin kyllä hyvin innokkaasti joka ilta, mikä on aika saavutus näin 15-vuotisessa suhteessa, jossa on pieni lapsi ja vieraitakin oli kylässä... Ajattelin kyllä, että ehkä kuitenkin pitäisi ensi kiertoon taas ostaa ovistikkuja, kun se nyt hieman helpottaisi tuota bongausta. Katsotaan nyt, on tässä pari viikkoa taas aikaa odotella menkkoja. Näin pitkällä kierrolla ehtii tilailla tikut moneen kertaan vielä ennen seuraavaa mahdollista ovista.

Bilehile

Tänään on ollut vähän krapulainen päivä. Ei onneksi paha, koska olin jo yhdeltä kotona nukkumassa mutta hieman höntti olo kuitenkin. Aamusti vähän päätäkin jyhmi. Olin eilen siis juhlimassa serkkuni kolmekymppisiä. En normaalisti paria siideriä enempää juo niin olin kyllä aika huppelissa. Kivaa oli ja neidillä oli mennyt hienosti mummulassa yö. Kaikista ikävin olo oli kun heräsin koiralle antamaan vettä kuudelta ja olin ihan sokea, koska olin unohtanut ottaa piilarit pois nukkumaan mennessä. Siinä sitten otin piilarit pois ja join puoli pulloa vissyä ja otin vielä muutaman tunnin unta niin alkoi jo olla ihmismäinen olo.

Mieskin tuli illalla kotiin ja oli telonut jalkansa auttaessaan tytön kummisetää puuhommissa. Oli ihan joutunut käymään muutaman tikin ottamassa. Joutui sitten pyytämään veljensä avuksi töihin tällä viikolla kun jalka ei kestä ihan kaikkea ettei tikit aukea. Hyvä että veli pääsi, mutta ärsyttää että ovis on ihan käsillä ja on vaikeampaa hyödyntää sitä kun talossa on muitakin. Nyt täytyy mennä maate, eilinen väsyttää. Ai niin varattiin muuten äidin ja siskon kanssa matka Tallinnaan ensi viikonlopuksi. Saas nähdä miten neidin kanssa käy kun ollaan yksi yö hotellissa ja on matkustamista ym. Eiköhän se ihan hyvin mene.