Tänään on ollut joku känkkäränkkä kylässä meillä eikä tällä kertaa ole kyse neidistä. PMS-oireita kenties. Ja tietenkin väsymystä sekä vähän vielä flunssaakin, vaikka tänään olo on ollut jo hieman parempi. Välillä tulee kunnon ahdistus kun tuollainen reilu vuoden ikäinen natiainen saa hermot aivan rikki. Ei usko mitään ja nauraa tai pitää kieltoja leikkinä. Joinain päivinä ei vain jaksa... Ja sitten harmittaa kahta kauheammin, että on vaikkapa korottanut ääntään. Vaikea myöntää itselleen ettei ole täydellinen ja toisaalta olen aina inhonnut sellaista huutamista, kun ei siitä oikeasti ole mitään hyötyä edes. Pitää yrittää parantaa stressinsietoaan ja kehittää muita selviytymiskeinoja tuollaisiin tilanteisiin. Ei tämä tästä ainakaan helpommaksi tule.
Kierrossa eletään kp 31. Ovistikun plussasta on vasta perjantaina kaksi viikkoa. En tiedä onko oikein mitään järkeä vielä koittaa mitäään testailla. Täytyisi ostaa testejäkin. Inhoan ostaa niitä tavallisesta kaupasta tai apteekista, vaikka ollaankin nyt jo mökillä eikä täällä tuttuja ole. Mieluummin tilaan netistä. Mitään oireita ei kyllä ole. En tiedä, miksi mutta uskoisin tunnistavani raskausoireet todella ajoissa tai muuten "tuntevani" sen jo aiemmin kuin viimeksi. Toisaalta raskaudet voivat olla hyvin erilaisia ja siten ei voi koskaan tietää. Katsotaan, saanko huomenna aikaseksi ostaa testejä, jos en niin tuskin mitään ihmeempiä sitten ainakaan juon viikonloppuna. Ehkä odottelen vaan kiltisti menkkoja, vielä kun saisi jostain kärsivällisyyttä siihenkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti