Viimein valmis

Pitkään odotin, mutta viimein eilen tuli paperit postissa. Nyt olen ihan virallisesti valmis filosofian maisteri, kääntäjä ja aineenopettaja. Kääntäjän hommia tuskin tulen koskaan tekemään, ei sillä nykyään elä tai ei ainakaan sillä mihin olen suuntautunut. Opettajan työt minua enemmän houkuttavat, mutta saa nyt nähdä miten niitä löytyy. Suurin osa opettajan hommista on ollut haussa jo keväämmällä. Voin kyllä tehdä muitakin töitä, mutta olisi kiva löytää sellaista mihin on koulutettu ja tietenkin parempi palkka kuin joissain aiemmissa hommissa, joihin ei koulutusta tarvitse, on aina kivempaa. Pitäisi ilmottautua nyt työkkäriin tai mikä lie TE-toimisto nykyään onkaan ja sitten hakea työttömyyspäivärahaa, että edes jotain saisi vähän perheen talouden tukemiseen ennen kuin jotain töitä löytyy. Pari hakemusta olen tässä jo laittanutkin. Saa nyt nähdä tuleeko niistä mitään, ei ihan omaa alaa, mutta läheltä.

Kirjoittelu on parin viikona aikana jäänyt kun ei ole ollut mitään ihmeempiä kerrottavaa. Menkat tuli ja meni. Ovis on varmaan ensi viikolla. En ole tilannut mitään testejä enkä nyt stressaile asiasta enempää. Tutkailen taas limoja ja luotan womanlogiin eiköhän sillä saada tarpeeksi tarkka ajoitus. Ja jos ei tärppää niin no worries, keskityn työn etsimiseen ja yritän nauttia tytön kanssa touhuilusta vielä kun voin. Täytyy kyllä myöntää, että kaipaan jo työelämään ja aikuisten pariin. Ei minusta ole miksikään kotiäidiksi pidemmän päälle, kyllä tämä reilu vuosi riittää. Tästä on aiheutunut pientä morkkista viime aikoina, mutta siitä enemmän ehkä toisessa postauksessa joskus.

Täksi viikoksi on paljon kivoja suunnitelmia. Torstaina mennään siskoa katsomaan, perjantaina toiseen kaupunkiin ystävän luo ja lauantaina serkun 30v juhliin, jos vain saan lapsenvahdin niin lähden la oikein rellestämään.

Ironian määritelmä

Mietin koko tämänpäiväisen kauppareissun, miten saisin livahdettua johonkin ostamaan testin. Tietenkään niitä ei ollut ainoassakaan kaupassa, jossa käytiin. Kyllä meillä kotona sentään ihan normimarketeista ja tokmannilta jne löytyy testejä. Täällä tuppukylässä niitä oli vain apteekissa. Onneksi sitten sain verukkeen käydä sielläkin. Toisaalta turhaan... Tultiin takaisin mökille ja menin huussiin ja pyyhkiessä tuli ruskeaa paperiin. Jep, se siitä sitten. Ei vielä ole kokonaan hanat auki, mutta varmaan huomenna jo on. Kierto siis juurikin se normaali 34 päivää. Ainoa mitä tässä mietin, että oliko saamani plussa ovistikussa ihan oikea vai jotain muuta? Luteaalivaihe on normaalisti ollut sen aika tasan 14 päivää. Äh, ei näitä niin tarkkaan kannattaisi miettiä. On vain hyvä tietää, että ajoitus oli suht oikea kuitenkin ja seuraavassa kierrossa ehkä vielä parempi sitten. Jos vain kierto on se normaali niin voin hyvin luottaa womanlogin laskelmiin ja limoihin ym. En varmaan lähde tilailemaan mitään ovistestejä enempää. Säästyypähän nyt sitten tuo ostamani testi ensi kiertoon ja voin ottaa pari siideriäkin ihan rauhassa. Tänään on ollut pitkästä aikaa turvonnut ja tukala olokin, kun tuli syötyä vähän hiilaria ja varnaan alkavat menkatkin vaikuttaa. Ajattelin jokatapauksessa alkaa vähän syödä hiilareitakin, kun on jo dieettiä mennyt kolme viikkoa. Tulos ei ehkä ollut niin hyvä kuin oletin kun vaan pari kiloa on lähtenyt. Lisää liikuntaa nyt vain.

Kärsimättömyyskohtaus

Tänään on ollut joku känkkäränkkä kylässä meillä eikä tällä kertaa ole kyse neidistä. PMS-oireita kenties. Ja tietenkin väsymystä sekä vähän vielä flunssaakin, vaikka tänään olo on ollut jo hieman parempi. Välillä tulee kunnon ahdistus kun tuollainen reilu vuoden ikäinen natiainen saa hermot aivan rikki. Ei usko mitään ja nauraa tai pitää kieltoja leikkinä. Joinain päivinä ei vain jaksa... Ja sitten harmittaa kahta kauheammin, että on vaikkapa korottanut ääntään. Vaikea myöntää itselleen ettei ole täydellinen ja toisaalta olen aina inhonnut sellaista huutamista, kun ei siitä oikeasti ole mitään hyötyä edes. Pitää yrittää parantaa stressinsietoaan ja kehittää muita selviytymiskeinoja tuollaisiin tilanteisiin. Ei tämä tästä ainakaan helpommaksi tule.

Kierrossa eletään kp 31. Ovistikun plussasta on vasta perjantaina kaksi viikkoa. En tiedä onko oikein mitään järkeä vielä koittaa mitäään testailla. Täytyisi ostaa testejäkin. Inhoan ostaa niitä tavallisesta kaupasta tai apteekista, vaikka ollaankin nyt jo mökillä eikä täällä tuttuja ole. Mieluummin tilaan netistä. Mitään oireita ei kyllä ole. En tiedä, miksi mutta uskoisin tunnistavani raskausoireet todella ajoissa tai muuten "tuntevani" sen jo aiemmin kuin viimeksi. Toisaalta raskaudet voivat olla hyvin erilaisia ja siten ei voi koskaan tietää. Katsotaan, saanko huomenna aikaseksi ostaa testejä, jos en niin tuskin mitään ihmeempiä sitten ainakaan juon viikonloppuna. Ehkä odottelen vaan kiltisti menkkoja, vielä kun saisi jostain kärsivällisyyttä siihenkin.

Surkea olo

Kaamea kesäflunssa iski. Tai tarttui neidiltä, joka oli viime viikolla nuhassa. Pari päivää on nyt mennyt pärskiessä ja viluttaa ja paikkoja särkee. Nenäkin vuotaa ja on tukossa vuoronperään. Hirveän raskasta olla neidin kanssa päivät ja hoitaa normikotijuttuja näin kipeenä. Mieskin on flunssassa. Harvoin olen kipeenä, mutta neiti kyllä tehokkaasti tartuttaa kaikki pöpönsä, mitä keräilee ties mistä kun nuoleskelee vaikkapa ostoskärryjä. Enkä odota innolla mitään päiväkotien pöpökierteitäkään...

Muuten ei kuulu ihmeempiä. Olo on täysin normaali. En oikein usko, että mitään on tässä kierrossa tapahtunut. Luulisi edes jotain pieniä oireita olevan, jos olisi. Menkkoja tässä lähinnä odottelen viikonlopuksi. Voi olla, että jätän testailemattakin kun olo on kuitenkin lähes varma ettei mitään ole tapahtunut. Katsotaan nyt. Äsken kokeilin vähän kohdun napukkaakin ja se on hieman laskeutunut ja ehkä vähän pehmennyt, mikä enteilisi myös menkkoja. Mahdollisia oireet voivat tietenkin olla flunssan takia hämärtyneet, kaipa kaikki mahdollista on. Odottelua vaan, eipä tässä muu auta. Nyt menen peiton alle kun viluttaakin.

Piinapäiviä kai

No eipä nämä nyt niin kovin piinailulta tunnu. Itseasiassa ei ole oikeastaan mitään kummempia tuntemuksia muutenkaan. Ei kai sitä tässä vaiheessa kuulukaan olla. Ensi viikolla pitäisi menkkojen alkaa loppuviikosta, sopivasti juhannukseksi. Sitä ennen pitää kyllä testata, jos ei menkat ala. Vaikka onhan dieetti hyvä syy olla ottamatta edes paria siideriä. Dieetti on sujunut ihan hyvin ja olen oikeasti todella yllättynyt selkärangasta, jonka olen löytänyt itsestäni. Olen kieltäynyt niin monesta tarjotusta herkusta ja muista hyvistä ruuista ja tyytynyt mussuttamaan omia salaattejani. Kaksi viikkoa on nyt mennyt täysin hiilarittomalla, uskomatonta. Eikä kuitenkaan ole tarvinnut nälkää nähdä. Paino ei ollut pudonnut kuin kilon vasta, mutta uskon että se siitä lähtee kun kroppa on nyt alkanut tottua tähän. Olo kuitenkin on paljon mukavampi, ei ollenkaan mitään turvotuksia eikä muitakaan satunnaisia suolisto-oireita, mitä saattaa joskus olla. Kovin energinen olo ei aina ole, mutta se nyt on ihan ymmärrettävää. Siksi se liikunnan lisääminen on ollut vähän hankalaa kun ei vain jaksa. Täytyy nyt tsempata sen suhteen niin sekin auttaisi sitä painonlaskuakin. Huomenna aion hieman ottaa rennommin, koska on mummuni syntymäpäiväjuhlat. Saan ottaa normaalia ruokaa mitä on tarjolla, mutta jätän hiilarit välistä silti sen suhteen. Annan kuitenkin itselleni luvan ottaa yhden kakkupalan vielä lisäksi. Siitä nyt ei vielä koko kroppa mene sekaisin.

Yritän tässä nyt ottaa ihan rauhallisesti ja olla keksimättä ja kuvittelematta mitään oireita itselleni seuraavan viikon aikana. Tapahtuu jos on tapahtuakseen.

Ovisbongailua

Noh, tietenkin se vahva punainen viiva pätkähti siihen tikkuun perjantaiaamuna. Ei ihan ollut viä, kontrollia vahvempi, mutta varmaan olisi myöhemmin päivällä ollut. En vaan ehtinyt reissailulta ym enää myöhemmin testaileen. Lauantaina viiva oli jo puolet haaleempi. Eli tässä olen ovisoireita odotellut. Ei ole vielä ollut mitään niin voimakkaita oireita kuin aiemmin. Ei se tietenkään tarkoita, ettei vaikkapa yöllä olisi ollut. Ei siihen aina herää. Epäilen myös, että nykyinen ruokavalio on sen verran vatsaystävällinen ettei tule mitään suolisto ym oireitakaan, mitä välillä on ollut (turvotusta ym). Saatiin onneksi hyödynnettyä tilaisuus perjantaina kun pääsin miehen kanssa saunaan kahdestaan. Eilen ei onnistunut, mutta jos tänään vielä koittaisi houkutella touhuilemaan. Mutta kaipa tuo joka toinenkin päivä riittää. Jos viiva oli perjantaina vahvimmillaan niin siitä parin vuorokauden sisällä kait itse oviksen pitäisi olla, joten toivon että ajoitus oli nyt kohdillaan ja kaverit olivat siellä odottelemassa ja tänään vielä varmistellaan.

Viikonloppu meni ihan mukavasti mökkeillessä. Oli ystäväpariskunta ja muitakin mukana. Paljon touhuilua. Öljyttiin laiturit ja nyt on ihan jumissa paikat. Tarttee tästä alkaa taas vähän liikunnallisempi elämä niin ei pikkuhommat saa kroppaa ihan jumiin ja laihis edistyyn. Olo kyllä on mukavampi ja kevyempi. Vaa'alla en ole vielä käynyt, mutta nesteet on kyllä lähteneet liikkeelle ainakin vessassa ramppaamisesta päätellen.

Ai niin, laitoin jo lauantaina maisterin paperit hakuun, kun kaikki merkinnät näky jo. Varmaan pari viikkoa menee kun ne tulee postissa. Jes! Mahtavaa. Nyt kun vaan löytäisi töitä vielä.

Ärsytystä ja helpotusta

Helpotus, koska gradun arviointi saapui tänään. Pyysin heti merkinnän siitä rekisteriin ja kokonaisuusmerkinnän. Ne näkyvät varmaan ensi viikolla ja sitten saan laittaa maisterin paperit hakuun, jei! Ehkä jo ennen juhannusta olen sitten valmis, huhhuh. En aatellu et tätä päivää tulee koskaan.

Ärsytys taas liittyy ovikseen. Luulen, että se lähestyy. Nyt on kp20, tarkistin äsken. Ja sitten ällövaroitus, jos olet herkkä, skippaa muutama lause. Olen tässä tämän kierron ja vähän jo edellisessäkin tarkkaillut limoja ja kohdun napukkaa. Limat on nyt parin päivän aikana muuttuneet koko ajan venyvimmiksi ja läpinäkyviksi. Olen parina päivänä tehnyt sitten ovistestinkin, kun niitä viä muutama tuolla laatikossa on. Tänään viiva oli jo näkyvä, mutta ei vielä kontrollin paksuinen. Mutta pelkään, että huomenna tai viikonloppuna on. Ollaan menossa mökille, tai mies lähti jo ja sinne on tullossa paljon muitakin. Luulen, että mitkään puuhailut ei siellä onnistu. Ketuttaa jos tilaisuus menee ohi sen takia... Taas pitkä odotus seuraavaa mahdollisuuteen. Ärsyttävät pitkät kierrot. Toivotaan nyt, että ovis olisi vasta sunnuntaina aikaisintaan, että sen hyödyntäminen onnistuisi helpommin.

Edelleen rauhallista

Otin aikalisän tästä vauvakuumeilusta, mutta sunnuntaina nähty ystävän 2kk vanha ihana pikkuneiti ei auttanut asiaa. Siitä on jo reilu vuosi, kun oma lapsi oli niin pieni. Sen oikein tajusi kuinka iso neiti meillä jo on. Toisaalta varmistui se, että haluan kyllä vielä toisenkin lapsen. Haluan kokea uudestaan kaiken sen; raskauden, vauva-ajan, taaperovaiheen ja jopa synnytyksen. Synnytystä haluan odottaa uudestaan ilman sitä kamalaa pelkoa, tällä kertaa tietäisin vähän mitä odottaa enkä pelkäisi niin paljon kipua, koska tiedän mitä kestän ja tiedän miten lääkkeet toimii jne. Tilanteet tietenkin voivat muuttua, mutta ainakin on kokemusta siitä, miten kaikki toimii eikä kaikki ole uutta ja ihmeellistä ja pelottavaa.

Otin tavallaan aikalisän kuumeilusta, mutta vaan siinä mielessä, että en halua stressata asiasta. Tuntui, että ovisteistailu ja liika pähkäily vain sai kropan ja mielen entistä sekaisemmaksi ja stressaannuin vain lisää. Tällä hetkellä en edes tiedä mikä kp on menossa, ehkä jotain 15 päälle. Hieman olen koittanut omia haluja ja limoja esim seurailla, mutta mitään huomattavia ovisoireita ei ole ainakaan vielä ollut. Viime viikolla oli yhtenä päivänä jokin aivan kumma vuoto, tosin seksin jälkeen, että voi liittyä siihen jokin nirhauma tms. Puuhailtu on sillon kun tekee mieli enkä ole laskeskellut mitään kiertopäiviä. Näillä mennään nyt, katsotaan jos sitten kesän jälkeen alkaa tuntua, että tarvitaan jotain apuja, jos ei ole vielä mitään tapahtunut. Uskoisin kuitenkin, että tämä kevennysprojekti ja stressin vähentäminen auttavat tilannetta. Dieetti on sujunut hyvin. Ei ole mitään ylitsepääsemätöntä ollut. Hienosti olen pysynyt kurissa enkä ole syönyt mitään herkkuja. Vaa'alla en ole käynyt, joten en tiedä onko yhtään vielä pudonnut. Hyötyliikuntaa on ollut pyöräilyä ja ruohonleikkuuta esimerkiksi.

Kypsärin kävin tosiaan tekemässä perjantaina ja tänään sain jo spostin, että se on hyväksytty. Nyt odottelen enää gradun lausuntoa ja sitten kokonaisuusmerkintä syventävistä opinnoista ja valmistumispaperit hakuun. Toivon, että saisin ensi viikolla lausunnon, että ehtisi kaikki jutut ennen juhannusta.