Hiljaista on ollut, koska ei ole oikein mitään ihmeellistä tai uutta kerrottavaa. No nyt eilen saapui postissa nt-ultra-aika, joka on 5.2. Sinne saakka nyt koitan kärvistellä näine epävarmuuksineni. Muutin mieleni sen kontrolliultran kanssa, mutta ei sitten ollut enää työaikatauluihin sopivia aikoja jäljellä ja sitten olisikin mennyt jo niin liki tuota seulaultraa etten enää nähnyt järkeä. Voihan sitä sitten koittaa vielä sitä yksityistä jos oikein alkaa ahistaa. Onneksi on nyt paljon muuta mietittävää, kun työt alkoivat. Neitikin sai päiväkodista paikan ja sitä pitäisi alkaa järjestelemään tutustumista sinnekin.
Olo on hirveän normaali tällä hetkellä ja sekös lisää ihan hirveästi epävarmuutta. Ällötyskin on vähentynyt paljon. Ainoa mikä tällä hetkellä kantaa eteenpäin on joku pieni tunne, että kaikki on hyvin, sellainen tunne joka loisti poissaolollaan kesällä. Toivotaan kovasti, että se pitäisi paikkansa. Kirjoittelu voi olla aika hiljaista, koska arki on muuttunut aika kiireiseksi nyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti