Synnytyskertomus

Tässä yön pimeinä tunteina, kun kuuntelen huonekaverin kuorsausta ja jostain syystä ei muutenkaan hirveästi väsytä, voi vaikka kirjoitella ylös synnytyksen tapahtumia. Tällä kertaa kokemus oli kyllä täysi 10 tai 10+. Mitään ei jäänyt hampaankoloon ja kaikki meni loistavasti. Synnärille tosiaan saavuttiin neljä jälkeen iltapäivällä keskiviikkona ja kirjattiin sisään, olin käyrillä, kohdunsuu 4 sormelle auki ja vähän kanavaa jäljellä. Sain sairaalakamat päälle ja mentiin saliin odottelemaan. Sen verran tuntui tuossa vaiheessa, että piti puhallella supistusten läpi. Väli oli jotain 7 minuutin paikkeilla edelleen. Sain syömistä ja katselin telkkaria ja välillä puhaltelin. Jossain vaiheessa olin uudestaan käyrillä, ainakin tunnin koska oli vissiin kiirusta eikä kätilö tullut ottamaan pois. Eipä siinä mitään hätää ollut. Joskus 8 aikoihin sain lämpötyynyt ja panadolin, kummastakaan en tuntenut kyllä olevan hyötyä suuremmin ja tyynyistä tuli vain kauhea hiki. Soittelin kätilön paikalle ja aloin tiedustella epiduraalin mahdollisuutta aika piakkoin, sillä supistukset olivat tiheentyneet ja voimistuneet taas hieman. Katsottiin ensin onko edistystä tapahtunut ja aika vähän siinä neljässä tunnissa. 5 cm ja kanava oli hävinnyt. Koitin hetken vielä sinnitellä, mutta sitten todettiin kätilön kanssa, että nyt tai sitten vasta vuoron vaihdon jälkeen tunnin päästä, johon sanoin et nyt kiitos. Se oli hyvä päätös, sillä lääkäri oli juuri menossa nukuttamaan, missä olisi mennyt aikaa myös mutta tulikin ensin laittamaan meikäläisen. Kivut hävisivät vähän ajan päästä lähes kokonaan vain pieni paineentunne oli supistusten aikana. Siinä sitten kävikin niin kuin epäilin, että kun kipu häviää ja rentoutuu homma lähtee etenemään, vaikka kätilö sanoikin että voi hidastua. Siinä miehen kanssa juteltiin ja koitin levätä kun hän katsoi elokuvaa ja olin siinä käyrillä samalla. Uusi kätilö tuli käymään ja sanoi, että puhkaistaan kalvot kun hän tulee takaisin auttamasta. Kymmenen aikoihin kalvot puhkaistiin ja olin siinä kohtaa sitten 9cm auki ja enää jokin pieni reuna edessä. Kätilö lähti ja pyysi soittelemaan kelloa kun alkaa tuntua ponnistamistarvetta. Ei siihen kauaa mennyt kun alkoi tuntua painetta myös takapuolella. Ehkä puolisen tuntia korkeintaan ja sanoin miehelle, että sammuttaa telkkarin ja painaa nappia, neiti tulee nyt. Tunsin selvästi jokaisella supistuksella vauvan tulevan alemmas kanavassa ja välillä tuli myös lapsivettä lorahduksia. Kätilö tuli ja riisuttiin pöksyt ja aloin ponnistamaan. Siihen ei lopulta kauaa sitten mennyt, että neiti oli maailmassa. Syntymäajaksi tuli 22.53. Kaikista kamalinta synnytyksessä on ponnistusvaiheessa pään tulo ja hartioiden, mutta ehkä vielä inhottavampaa kun kätilö käskee odottaa ponnistamista kun auttaa jotain osaa ettei repeisi tai vastaavaa. Se venymisen ym tunne on kauhea, mutta onneksi hyvin lyhytkestoinen. Tällä kertaa homma meni ihan nappiin eikä tarvinnut leikata välilihaa. Pari tikkiä laitettiin, mutta ei mitään suurta vaurioo tullut ja olokin oli aivan eri kuin ensimmäisen synnytyksen jälkeen. Ainoa ikävä juttu oli, että neiti oli ehtinyt kakkimaan lapsiveteen ja se oli vihreää. Tytsä oli myös kovin limainen ja kätilö sekä lääkäri imivät limaa pois. Imetys lähti silti ihan hyvin menemään ja maito on noussut hienosti. Ehkä vähän turhankin hyvin, sillä tytsä on ollut kovin uninen eikä vielä mahaan paljon mahdu, joten tyhjennys puoli on hidasta. Ajattelinkin tästä keitellä nuo rintapumpun osat ja ottaa suurempia pois ja laittaa pakkaseen. Yhden aikaan yöllä siirryttiin osastolle ja mies lähti kotiin, koska oli aamulla menossa töihin. Eka yö meni ihan ok, nukuttiinkin vähän, mutta toisen yön neiti sitten viihtyi rinnalla ainakin kolmeen saakka ja lopunaikaa kuuntelin taas huonekaverin kuorausta. Olisin kovasti halunnut kotiin jo perjantaina, mutta eivät päästäneet kun oli viimein sokeriseuranta neidillä vielä 2vrk iässä eli viime yönä. Se vähän harmitti, mutta otin sitten levon kannalta. Viime yö meni hienosti, neiti nukkui koko yön niin, että jouduin herättelemään syömään neljän aikoihin. Tänään aamulla kotiuduttiin kymmenen aikoihin. Lääkäri katsoi jo eilen vauvan kunnon ja aamulla aamupalan ja hoitsun tarkastuksen jälkeen päästiin lähtemään.