Ei ole taas pitkään aikaan ollut mitään ihmeellistä kerrottavaa eikä oikein aikaakaan. Elämä kulkee omallaa radallaan, vatsa kasvaa ja kaikki on hyvin. Doppleria käyttelen edelleen silloin tällöin kun epäusko iskee. Liikkeitä olen jo pidempään odotellut, mutta tähän mennessä on tuntunut vain satunnaisia muksahduksia. Dopplerilla kyllä kuuluu aika melske ja kopsahduksia vähän väliä, mutta eivät vaan jostain syystä tunnu. Ehkä tyyppi liikehtii enemmän tuonne selkärankaan päin. En tiedä myöskään istukan paikkaa, joten voihan sekin olla jossain kohtaa edessä, vaikka dopplerilla äänet hyvin kuuluukin.
Tällä hetkellä on pieni ahdistus päällä, koska en vain haluaisi vielä tulla töissä kaapista pihalle. Aika vaikeaa vain tuon mahan piilottelu alkaa olemaan. Viime viikolla kaivoin mammapöksytkin vaatehuoneen perältä. No ne nyt ei ainakaan piilottele vatsaa vaan paremminkin korostavat sitä. Maha on nyt viime aikoina kasvanut silmissä. Muistuttaa tilannetta ensimmäisellä kerralla, vaikka se olikin pari kuukautta myöhemmin joskus 23-25 viikoilla. Edelleen olo välillä tosi epävarma, vaikka mikään ei viittaa minkään menevän huonosti. Tästä epävarmuudesta johtuen kuitenkin haluaisin vielä muutaman viikon olla kaapissa ja alkaa vaikka tuntea enemmän niitä liikkeitä, jos sitä varmuutta siitä löytyisi. Tuntuu jotenkin muutenkin vaan niin hankalalta se kertominen. Esimies ja työyhteisö on kyllä tosi mukavia, mutta olen kuitenkin tuntenut heidät vain pari kuukautta, ehkä se vaikeuttaa tilannetta. Loppuun kuva pallosta rv16+4.